EN RUS facebook
slide
slide
slide
slide
slide
slide

KERTOMUKSIA

 

Nadja ja Alkesandra_pieni

Lasten ja nuorten taidekoulu ensimmäistä kertaa Repin-instituutin kuvataidekoulutuksen opetusohjelmassa!

Kymenlaakson kesäyliopiston Repin-instituutissa Kotkassa alkaa syyskuussa ensimmäistä kertaa lasten ja nuorten taidekoulu, joka täydentää Repin-instituutin aikuisille suunnattua klassisen taiteen opetusta. Lasten ja nuorten taidekoulu tarjoaa tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Opetuksen pohjana on klassinen venäläinen kuvataidekoulutus, jota sovelletaan suomalaiseen lasten taideopetuskulttuuriin sopivalla tavalla. Taidekoulun tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten luovuutta, mielikuvitusta, havaintokykyä ja teknistä osaamista sekä herättää ja ylläpitää kiinnostus taiteen tekemiseen. Lapsen oman innostuksen siivittämänä aloitetulla ohjatulla tekemisellä voidaan antaa yksilölle hyvät mahdollisuudet kehittyä myöhemmin taitavaksi tekijäksi alalla, johon hän tuntee intohimoa. Opiskelu ei ole koskaan myöhäistä, mutta lapsena opittuja taitoja on mahdollista hioa ja syventää aikuisena vielä syvällisemmin. Tunneilla tutustutaan eri taiteilijoiden tuotantoon ja taiteen maailman ilmiöihin. Opetussuunnitelma noudattaa tiettyä tehtäväjärjestystä, jonka mukaisesti mm. piirretään mallista, tutustutaan muotoihin, valoihin ja varjoihin, perspektiiviin sekä väreihin. Tärkeänä osana opetusta on oppilaiden kanssa käytävä keskustelu.

Tunneilla tutkitaan, katsotaan ja opitaan yhdessä näkemään ympäröivää maailmaa. Havainnoinnin ja näkemisen kautta opetellaan siirtämään eri elementeistä koostuva maailma paperille tai kankaalle käden ja silmän yhteistyönä. Lasten ja nuorten taidekouluun osallistuminen ei edellytä erityistaitoja. Monikansallinen oppimisympäristö tarjoaa lapsille myös mahdollisuuden tutustua eri kulttuureihin. Opetuksella halutaan panostaa osaltaan tulevaisuuteen tarjoamalla kasvualusta uusille osaajille. Opettajina lasten ja nuorten taidekoulussa toimivat taidepedagogi Nadja Rodkina ja kuvataiteilija, taidepedagogi Aleksandra Hintsala. Kumpikin heistä on saanut Venäjällä jo varhain aloitettavan klassisen taiteen koulutuksen ja molemmilla on pitkä kokemus taiteen tekemisestä. Opettajat puhuvat sekä suomea että venäjää. Opetuksessa käytettävä kieli valitaan oppilaiden ja ryhmän mukaan.

Lasten ja nuorten taidekoulun opetusryhmät kokoontuvat Kotkassa syyskaudella seuraavasti:
8-10 -vuotiaat maanantaisin klo 17:00 – 18:30 11.9.-27.11.2017
11-13 -vuotiaat keskiviikkoisin klo 17:00 – 19:20 13.9.-29.11.2017
14-16 -vuotiaat keskiviikkoisin klo 17:00 – 19:20 13.9.-29.11.2017

Repin-instituutin kuvataidekoulutus aikuisille Kotkassa toimiva Repin-instituutti järjestää ainoana Suomessa Pietarin taideakatemian opetusmenetelmin klassista venäläistä kuvataidekoulutusta. Aikuisille suunnatussa koulutuksessa pyritään antamaan opiskelijoille perustiedot visuaalisten alojen ammattilaisen välttämättömistä taidoista. Opettajat ovat Pietarin taideakatemian professoreita ja pedagogeja tai muiden korkeakoulujen asiantuntijoita. Opetuskielinä ovat suomi, englanti ja venäjä. Koulutusta järjestetään päätoimisina päiväopintoina, iltakurssina sekä lyhyempinä kursseina ulkomailla ja Suomessa. Repin-instituutin kuvataidekoulutus on osa Kymenlaakson kesäyliopiston toimintaa ja opinnot on mahdollista lukea hyväksi korkeakouluopinnoissa.

10.9.2017

Kuva ja teksti: Jaana Lauhkonen-Teräväinen

 

 

anchukov
Sergei V. Anchukov 

PERSPEKTIIVIN OPETUSAINEEN KEHITYSNÄKYMÄT

Kymenlaakson kesäyliopistoon kuuluvan Kotkan Repin-instituutin kuvataidekoulutuksen kymmenvuotisjuhlaa voidaan tarkastella jatkuvan kiinnostuksen valossa, joka kohdistuu Suomen ja koko Euroopan realistiseen taiteeseen ja klassisen kuvataiteen opetusjärjestelmään. Vuosien kehittämistyön myötä Repin-instituutin kuvataidekoulutus on vakiinnuttanut asemansa hyvänä kuvataiteen alan oppilaitoksena ja on saanut merkittävän ammatillista lisäkoulutusta tarjoavan oppilaitoksen maineen. Siihen ovat vaikuttaneet seuraavat seikat.

Mielestäni instituutin menestystarina on Kotkan kaupungin ja Kymenlaakson kesäyliopiston johdon ja osaksi Repin-instituutin kuvataidekoulutuksen johtajan Aleksandra Hintsalan taitavan johtamistyön ansiota. Asiantuntijana Aleksandra Hintsala on johtanut Repin-instituutin kuvataidekoulutuksen imagopolitiikkaa. Hän on oikealla tavalla määritellyt, valikoinut ja asettanut tärkeysjärjestykseen laitoksen lyhyen- ja pitkäntähtäimen strategiset tavoitteet.

Vuosien aikana Repin-instituutin kuvataidekoulutukseen on muodostunut opettajakunta, jonka jäsenet ovat tunnettuja taiteilijoita, monet heistä ovat Venäjän ansioituneita taiteen toimihenkilöitä. Repin-instituutin kuvataidekoulutuksen opettajien töitä on esillä maailman suurimmissa museoissa sekä yksityisissä kokoelmissa. Opettajat ovat Pietarin taidekorkeakoulujen johtavia professoreita mm. Pietarin valtiollisesta I. E. Repinille nimetystä akateemisesta maalauksen, kuvanveiston ja arkkitehtuurin instituutista (Pietarin taideakatemia), Pietarin valtiollisesta A. L. Stieglitzin taideteollisesta akatemiasta sekä A. I. Herzenille nimetystä Venäjän valtion pedagogisesta yliopistosta (Herzenin pedagoginen yliopisto).

Lahjakkailla taiteilijaopinnoista ja -urasta haaveilevilla nuorilla on erilaisia synnynnäisiä lahjoja, jotka edistävät taiteellisten kykyjen kehittämistä. Siitä kertoo kokemukseni tieteellisestä ja kasvatuksellisesta toiminnasta, työni Herzenin pedagogisessa yliopistossa maalaustaiteen tiedekunnan professorina, Pietarin Stieglitzin taideteollisen akatemian humanististen ja insinööriaineiden professorina ja lisäksi havainnot työharjoitteluni aikana Kiinassa, USA:ssa, Suomessa ja muissa maissa.  Näiden nuorten keskuudesta löytyy aina sellaisia henkilöitä, joilla syntymäpaikkaan ja asuinmaahan katsomatta on taiteellista lahjakkuutta nimenomaan realistisessa kuvataiteessa. Siksi on tärkeää, että Suomessa Kotkan kaupungissa toimii ammatillista lisäkoulutusta antava Repin-instituutin kuvataidekoulutus, joka laajentaa Euroopan kansalaisten koulutusmahdollisuuksia ja auttaa tunnistamaan heidän persoonallisen ja luontaisen realistisen taiteilijan kyvykkyytensä. Olen vakuuttunut, että nykymaailmassa jokaisella ihmisellä syntyperään katsomatta täytyy olla mahdollisuus kehittää luovuuttaan ja toteuttaa omia henkisiä ja ammatillisia kykyjään.

Olen opettanut perspektiivin oppiainetta Repin-instituutin kuvataidekoulutuksessa jo muutaman vuoden ajan. Se kuuluu klassisen kuvataideopetuksen opetusohjelman pakollisiin ammattiaineopintoihin maalauksen, piirustuksen, plastisen anatomian, väriopin ja sommittelun ohella. Kotkassa opetettavassa perspektiivin opintojakson ohjelmassa on vuosien mittaan tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat saaneet ohjelman parhaiten vastaamaan kuvataidekoulutuksen käytännön vaatimuksia.

Repin-instituutin kuvataidekoulutuksessa opiskelee aloittelijoiden ohella klassista kuvataidetta myös taiteilijoita, joilla on jo kokemusta luovasta toiminnasta klassisen maalaustaiteen osalta. Perspektiivin opintojakso alkaa teorialuennolla, jossa oppilaille esitetään visuaalisessa muodossa asiaan kuuluvaa terminologiaa ja merkintätapoja. He tutustuvat ihmisen silmän rakenteen erityispiirteisiin ja oppivat, kuinka silmän verkkokalvolle muodostuu moniulotteinen kuva ja kuinka kuva tallennetaan paperille, pahville tai kankaalle. Luennoilla opitaan eri tasolla olevien viivojen leikkauspisteiden piirtämisen periaatteet tilallisen rakenteen kuvaamisessa, sisätilan ja pienten rakennusmallien piirtämisen periaatteet suhteessa horisonttiin, esineen sijaintiin ja etäisyyteen taiteilijasta sekä muita kuvataiteen harjoittamisen kannalta tärkeitä sääntöjä. Peruskurssin opiskelijat tutustuvat keskeisperspektiivin rakentamisen periaatteisiin ja jatkokurssin opiskelijat vastaavasti kulmaperspektiivin.

Tammikuussa 2016 oppilaat harjoittelivat Kotkan evankelis-luterilaisen kirkon interiöörin piirtämistä. Kirkko on arkkitehti Josef Stenbäckin kaunis luomus, mutta piirtämiskohteena hyvin haastava. Kirkossa peruskurssin opiskelijat piirsivät sisätiloja keskeisperspektiivissä ja jatkokurssin opiskelijat kulmaperspektiivissä. Kaikki työt ansaitsivat korkeimman arvosanan oppilaiden sitkeyden, ahkeruuden ja lisäksi harjoituksissa omaksutun tietotaidon ansiosta. Kirkon uusgoottisella ilmapiirillä ja työskentelyn aikana taustalla soivalla urkumusiikilla oli oma vaikutuksensa oppilaiden töihin. Kaikki oppilaat ovat suoriutuneet töistään mallikkaasti. Haluaisin kuitenkin erityisesti mainita jatkokurssin opiskelija Risto Paasin ja peruskurssin opiskelija Aarne Ruokokosken töitä, jotka osoittavat erinomaista osaamista sommittelussa ja perspektiivin piirtämisessä sekä pehmeiden materiaalien käytössä.

Vuonna 2016 opetusohjelmaan lisättiin uusi teema: mallin pään piirtäminen perspektiivissä. Perus- ja jatkokurssin opiskelijat kehittivät taitojaan miesmallin pään piirtämisessä horisontin eri tasojen näkökulmasta. Käytäntö on osoittanut, että harjoittelun myötä opiskelijat oppivat asettamaan samalle paperille kolmen pään kuvat, piirtämään mallin pään perspektiivissä ja lopulta oppivat piirtämään ihmisen pään eri pisteistä katsottuna erilaisissa sommitelmissa. Uskon, että Repin-instituutin kuvataidekoulutuksen opiskelijoiden osaaminen kohenee, jos perspektiivin opintojaksoon lisätään uusi teema: maiseman piirtäminen perspektiivissä. Tällä hetkellä se puuttuu opetusohjelmasta. Vuoden lämpimänä aikana voisimme perehdyttää oppilaat maiseman piirtämisen periaatteisiin ja sen jälkeen he voisivat vahvistaa saadut teoriatiedot harjoittelemalla ulkoilmassa. Uskon, että yhteistyön laajentaminen Pietarin taideoppilaitosten kanssa, joissa on edustettuna realistisen taiteen eri koulukunnat, on eduksi Repin-instituutin kuvataidekoulutukselle toiminnan kehittämisen kannalta. Yhteistyö edistää opiskelijoiden ammatillisten mahdollisuuksien laajentamista, ja he saavat tutustua eri lähestymistapoihin klassiseen kuvataiteeseen. Uskon, että ansioituneiden venäläisten taiteilijoiden vetämät työpajat, yhteiset ulkoilmaharjoitukset, taulu- ja seinämaalaukset valtion-, koulutus- ja sosiaalialanlaitosten tilauksesta Kotkassa olisivat hyödyksi sekä Repin-instituutin kuvataidekoulutuksen opiskelijoille että pietarilaisille kuvataideoppilaille.

 

Sergei V. Anchukov
Kasvatustieteiden tohtori, maalaustaiteen professori,
A. I. Herzenille nimetty Venäjän valtion pedagoginen yliopisto

 

 

 

 

13062303_1335444896472545_2413153770424127624_n1

Ilkka Aho

Kokemuksiani taiteen opiskelusta

Taiteiden kohdalla puhutaan yleensä paljon lahjakkuudesta. Nykyaikainen taideyleisö juhlii niin sanotun neron kultin ympärillä, mutta usein unohtaa opiskelun ja koulutuksen merkityksen. Moni lahjakkuus jää puhkeamatta kauneimpaan kukkaansa pätevän opetuksen puutteessa. Harva nuori lupaus on tarpeeksi vahva ja itsevarma kasvaakseen täyteen mittaansa ilman osaavien opettajien tukea ja opiskeluyhteisön turvaa. Siksi parhaillakin taiteen mestareilla on takanaan monia oppivuosia opettajien ohjauksessa.

Sain itse kokea Kotkan Repin-instituutissa Suomen oloissa harvinaisen laadukasta opetusta. Siellä tarjottiin opetusta opettajien ohjauksessa, joiden työstä paistoi niin tekninen kyvykkyys, taito, taiteen lainalaisuuksien syvä ymmärrys ja rehellinen halu antaa ja jakaa näitä eteenpäin halukkaille oppijoille.

Vaikka opettajien rooli on tärkeä, on oppiminen silti erityisesti itse tehtävän työn tulosta. Päämäärätietoinen työskentely ja ahkeruus tuottaa tuloksia varmasti. On haluttava ja työskenneltävä omia päämääriään kohti, mutta ilman oppilaitosten ja opettajien tukea käy urakka usein mahdottoman raskaaksi. Taide on valtava ja moninainen valtakunta, jonne on helppo eksyä tai rakentaa muuri oman kapean mukavuusalueensa ympärille.

Elin itsekin tällaisten seinien suojassa. Olin melko varma mitä osasin ja luulin olevani tietoinen omista kyvyistäni ennen tuloani Kotkan Repin-instituuttiin. Halusin lähinnä syventää jo muualla oppimaani. Olin varma siitä, mitä tarvitsen ja mihin itse riitin. Repin-instituutissa huomasin henkilökohtaisessa ja turvallisessa opetuksessa harhailevani pois mukavasta poterostani. Opettajat kehottivat astumaan syvemmälle kuin olisin itse omin päin koskaan uskaltanut. Sain rauhassa ja ajan kanssa tutkia asioita ja huomata kuitenkin jääneeni kellumaan pinnalle. Löysin taiteen rajattomuuden ja uskalluksen jatkaa sen tutkimista, kun olin päässyt hyvään alkuun luotettavassa ohjauksessa.

Opiskelu voi olla usein myös henkisesti raskasta. Joskus vaikeat asiat tuntuvat liki ylitsepääsemättömiltä muureilta, eikä se tunnu helpottuvan monienkaan toistojen jälkeen. On hankalaa aina pitää muistissa, että oppiminen olisi arvotonta, jos se olisi helppoa. Kasvu tapahtuu vaivihkaa. Huomaamatta ja hitaasti. Varsinkin aluksi epäonnistumisen vaara tuntuu ylivoimaiselta. On muistettava, että parhaatkin epäonnistuvat joskus. Mestarit ovat mestareita koska he ovat osanneet ottaa virheistään oppia, eivät siksi, etteivät hekin olisi tehneet virheitä. Opettajatkin opettavat virheidensä kautta, he osaavat kiertää parhaiten sudenkuopat, joihin ovat itse pudonneet. Maailma kuitenkin on anteeksi antava. Se unohtaa virheemme ja juhlii onnistumisia kanssamme.

Tärkein mitä opimme, onkin oikein annosteltu itsekritiikki. Opettaja toimii vaakana, joka näyttää virheet ja muistuttaa onnistumisista. Kaikki olemme jokseenkin sokeita omalle osaamisen tasollemme alussa. Jotkut ovat arkoja ja hukkuvat itsekriittisyyteen, jotkut turhan ylpeitä ja kyvyttömiä tunnistamaan virheitään. Otamme kaikki liikaa ylpeyttä pienistä onnistumisistamme ja suljemme silmämme virheiltä. Tärkein mitä opettajalta voi saada, on kyky tarkastella työtään kiihkottoman rehellisesti.

Myös Repin-instituutti fyysisenä ympäristönä on opiskelijalle arvokas. Se aikatauluttaa tarkasti meille hetken elämästämme, jonka saamme antaa oppimiselle. Se on tila, joka on sitä varten olemassa. Täynnä esineitä ja ideoita maalauksen maailmasta. Ryhmä oppii toistensa onnistumisista ja ideat vaihtavat näkökulmaa. Hetken opiskelemme samaa matkaa ja sitä rikkaampana olemme valmiit ottamaan oman suuntamme.

 

Ilkka Aho
Kuvataiteilija
(Repin-instituutin kuvataidekoulutuksen opiskelija 2013-2015)